Historiaa

Yleistä

Sota-ajan jälkeen Metsähallitus alkoi myöntämään hirvenkaatolupia mailleen. Muistitietojen mukaan ensimmäiset lailliset, luvalliset hirvenmetsästäjät 40-luvun puolivälin jälkeen Kuurtolan seudulla olivat rajamiehiä. Kohta selvisi, että kaatolupia voi anoa ja saada myös paikalliset metsästäjät. Ensimmäiset luvat Kuurtolan seudun erämiehille saatiin 50-luvun alussa.

Kun kaatolupien anojien määrä kasvoi, riistanhoitoyhdistyksen johtokunnan työ kävi hankalaksi, kun kaikkien lupa-anomusta pienen hirvikannan vuoksi ei voitu puoltaa. Syntyi nurinaa ja valituksia. Niinpä silloinen rhy:n puheenjohtaja Yrjö Leimu viestitti Kuurtolankin seudun erämiehille, että virallisen metsästysseuran nimissä tehtyjen kaatolupa-anomusten käsittely helpottuisi, tulisi tasapuolisemmaksi ja lupien saanti varmistuisi.

Metsästysseuran perustava kokous kuulutettiin Kuurtolan koululle 14.3.1967. Rhy:n puheenjohtaja Yrjö Leimu ja toiminnanjohtaja Martti Juntunen totesivat 30 paikallisen erämiehen saapuneen tilaisuuteen. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kuurtolan Metsästysseura- nimisen metsästysyhdistyksen ajamaan seudun erämiesten asioita. Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 14.8.1967.

Johtokuntaan valittiin Teuvo Heikkinen, Teppo Juntunen, Martti Klemetti, Arvo Raappana, Arvo Soini, Pekka Syvävirta ja Eero Tolonen. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pekka Syvävirta, joka toimi tässä tehtävässä kuusi vuotta. Hänen jälkeensä puheenjohtina ovat toimineet Hermanni Keränen 7 vuotta, Teuvo Heikkinen 6 vuotta, Hannu Manninen 4 vuotta, Markku Koivumäki 2 vuotta, Heikki Seppänen 8 vuotta ja Pertti Juntunen vuodesta 2000 alkaen. Varapuheenjohtajan paikalla ovat istuneet Teuvo Heikkinen 13 vuotta, Hermanni Keränen 2 vuotta, Jouni Heikkinen 4 vuotta, Pentti Juntunen 18 vuotta ja Timo Polo vuodesta 2010 alkaen. Rahastonhoitajan tehtäviä ovat hoidelleet Arvo Soini 2 vuotta, Arvo Raappana 17 vuotta, Eero Tolonen 11 vuotta ja Pentti Juntunen 12 vuotta. Sihteerin paikalla ovat olleet Arvo Raappana 31 vuotta, Jukka Seppänen 5 vuotta, Pekka Moilanen 9 vuotta ja Timo Polo vuodesta 2013 alkaen.

Kuurtolan Metsästysseuran jäseniksi on hyväksytty seuran alueella pysyvästi asuvat, maanvuokraajat ja heidän lähisukulaisensa, myös avioliiton kautta sukulaisiksi tulleet. Jäsenmäärä on noussut perustamisvuoden 52:sta 132:een.

1.11.1997 vietettiin KM:n 30-vuotisjuhlaa ministeripuheineen ja Suomussalmen Torvisoittokunnan esittämin musiikkikappalein. Viimeisen vuosikymmenen merkittävimpiä tapahtumia ovat lihankäsittelyhallin ja siihen liittyvä muu rakentaminen, kauriin ruokinta ja ulkomaisten metsästäjien osallistuminen hirvijahtiin. Muutamana syksynä on järjestetty yleinen hirvenmetsästystapahtuma naisille eli ”Akkain jahti”.

40 -vuotisjuhla pidettiin majalla 2007.

Seuralle saatiin kotisivut vuonna 2011.

 

Hirvenmetsästys

Kun seuran perustamisen pontimena oli ollut hirvenmetsästys, ryhdyttiin heti perustamisen jälkeen toimenpiteisiin kaatolupien saamisen varmistamiseksi. Kaatolupien saantiin vaikutti yksityismaiden määrä. Ryhdyttiin tekemään metsästysvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Aluksi sopimukset tehtiin määräaikaisiksi. Lyhin vuora-aika oli 5 vuotta. Myöhemmin sopimukset on pyritty tekemään toistaiseksi voimassa oleviksi. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa vuokramaita oli 5430 ha, tällä hetkellä n.6500 ha. Vuokramaat sijaitsevat Kiantajärvestä länteen viitostien molemmin puolin Kannaksen maihin, pohjoisesta Käpylän maista etelän Juurikkarannan taloihin asti. Kaikki vuokramaat liittyvät Metsähallituksen hirvenmetsästysalueisiin.

Perustamisvuotena saatiin 4 hirvenkaatolupaa. 21 miehen seurue sai lupien edellyttämät otukset kaadetuiksi. Sen jälkeen lupamäärät pienenivät, kunnes vuosina 1971 ja 1972 hirvi oli kokonaan rauhoitettu. Voidaan sanoa, että tuona aikana syntyi tänne pysyvä paikallinen hirvikanta. Aikaisemmin hirvet olivat paljolti olleet muuttokarjaa, jotka tulivat kesällä itärajan takaa ja sinne taas pakenivat, kun niitä syksyllä ruvettiin hätyyttelemään. 80-luvulla hakkuuaukioiden vesoittumisen seurauksena hirvien laidunmaat paranivat ja siitä lähtien kanta on jatkuvasti kasvanut, niin että sitä on viime syksyinä pyritty leikkaamaan. Aluksi hirvijahti oli ajometsästystä, mutta melko pian koirat tulivat mukaan ja nykyään kaikki hirvet ammutaan koirien avulla.

01102011032.jpg

Toinen kaatolupien saantiin vaikuttava asia oli metsästäjien eli ampujien määrä. Näiden oli suoritettava hyväksytysti ampumakoe. Ammuntaharjoitukisa järjestettiin aluksi Rhy:n Käärmekankaan radalla. Pertti Juntusen toimesta saatiin majalle Ilmahirvirata ja möhemmin pienoiskiväärirata, joilla voitiin harjoitella liikkuvaan maaliin ampumista.

Oman vivahteensa hirvijahtiin toi ulkomaiset metsästysvieraat, joita on ollut useista maista, mm. Puolasta, Unkarista, Belgiasta, Venäjältä ja Saksasta . Saksalaisten erämiesten mukana oli eräänä syksynä lehtimiesseurue, joka julkaisi saksalaisessa erälehdessä laajan artikkelin Kuurtolan Metsästysseuran toiminnasta. Seuramme puolesta asiamiehenä ulkomaisten metsästäjien saamiseksi on toiminut Jukka Seppänen.

Ampumatoiminnan vetäjänä viime vuosina ovat toimineet Raimo Hyttinen ja Joona Seppänen. Ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien on ollut ampumatoimintaa. Monet seuramme jäsenet ovat toimineet hirvikoeammuntatilaisuuksissa ammunnanvalvojina hankittuaan tehtävään vaadittavan pätevyyden.

 

Kenneltoiminnasta

Kenneltoiminta alkoi 1988, jolloin seura liittyi Kainuun kennelpiirin jäseneksi. On järjestetty lähes vuosittain ajokokeita seuran alueella. On oltu yhteistyössä muiden asiasta kiinnostuneiden seurojen ja Suomussalmen ajokoirakerhon kanssa. Hirvenhaukkukokeissa yhteistyö toisten seurojen kanssa alkoi 1994 ja on jatkunut pitäjä-, maakunta-jopa valtakunnallisella tasolla.

Merkittävä tapahtuma oli seuran ensimmäisen koiranäyttelyn järjestäminen yhdessä ajokoirakerhon kanssa 17.6.2006. Näyttelyyn osallistui 306 koiraa, kolmesta näyttelyryhmästä. Toinen yhteinen näyttely ajokoirakerhon kanssa 13.6.2010 sielläkin oli yli 300 koiraa. Ilmoittautuneita 334, joista joitakin jäi pois, mutta muistin mukaan n. 310-32o koiraa kuitenkin. Nokkamiehenä kenneltoiminnassa on ollut Ahti Seppänen ja Raimo Moilanen. Seuraava koiranäyttely yhteistyössä ajokoirakerhon kanssa pidettiin vuonna 2014.

 

Metsästysmaja

Oman metsästysmajan rakentaminen alkoi 1985, kun Heimo ja Iida Seppänen vuokrasivat Pihlajalehdon palstan nurkkauksesta Ala-Kuurtosen rannalta n.hehtaarin tontin metsästysseuralle – ilmaiseksi. Neljä vuotta myöhemmin he myivät palstan aivan nimellisestä hinnasta ja lohkaisun yhteydessä se sai läheisen Kortesalmen ja Kalliolahden mukaan nimekseen Kortekallio. Maja ja lahtihalli otettiin käyttöön hirvenmetsästyksen alkaessa syksyllä 1985. Maja sähköistettiin aggregaatin avulla 1987, jolloin rakennettiin pieni aggregaattikopin sisältävä talousrakennus. Myöhemmin saatiin tontille myös sauna, jonka tilalle vuonna 2011 on rakennettu uusi komea hirsisauna.

Rakennustöihin osallistui kymmenittäin seuran jäseniä, erityisesti hirvimiehiä, mutta varsinaisena primus moottorina eli toiminnan alkuunpanijana oli Pentti Juntunen. Hän toimi pitkän aikaa myös majan isännöitsijänä. Myöhemmin tätä tehtävää ovat hoitaneet veljekset Setti ja Veikko Keränen. Veikko Keränen toimi myös monien yhteisten tilaisuuksien kokkina.

Kaatolupien, kaatojen ja metsästäjien lisääntyessä kävi selväksi, että lahtihalli oli käynyt auttamattoman pieneksi ja uuden rakentamiseen anottiin EU-rahaa. Paikalliset viranomaiset puolsivat raha-anomusta, mutta avustusta ei kuitenkaan toistuvista yrityksistä huolimatta mistään saatu. Johtokunta päätti kuitenkin esittää lihankäsittelyhallia rakentamista omin voimin. Esitys hyväksyttiin, samoinkuin 21000 euron pankkilaina. Hirvimiehille määrättiin 100 euron vuotuinen lahtivajamaksu. Jäseniä kannustettiin talkoisiin 6 euroa tunnilta tulevalla korvauksella, jolla voi lyhentää omaa lahtivajamaksua. Tuloja rakennustoimintaan on saatu talkoilemalla seuran nimissä erilaisissa tehtävissä eri yhteisöjen mm. Suopotkupallon ja Erätulien toiminnassa. Asiamiehinä tässä toiminnassa ovat olleet Pentti Juntunen, Jukka Seppänen ja Raimo Hyttinen. Paikalliseksi rakennusmieheksi otettiin Toni Seppänen. Eri alojen ammattimiehiä talkoisiin löytyi omasta porukasta: Kirvesmiehiksi Erkki Matero ja Raimo Moilanen, sähkötöihin Pertti Juntunen ja metallitöihin Hannu Manninen, joka opasti myös muita alallaan. Keulamiehenä talkoissa, tavaranhankkijana ja työnjohtajana toimi Pentti Juntunen apureinaan Setti ja Veikko Keränen. Paltamolaisen sähköliikkeen kautta tulleet kylmäkoneet vaativat tehokkaamman ja helppokäyttöisemmän aggregaatin, jossa on akkukäynnistys.

Aggregaatti tarvitsi suuremman kopin, jonka rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota äänen valmennukseen. Tehtiin porakaivo, jonka vesi tutkimuksissa on todettu moitteettowksi. Kaivoon hankittiin sähköpumppu. Lämmin käyttövesi saadaan sähköllä lämpiävästä säiliöstä. Likavesien käsittely hoituu kunnollisella viemäröinnillä ja umpisäiliöllä, joka täytyttyään tyhjennetään asianmukaisesti.

Lihankäsittelyhalli oli käytössä jo syksyn 2005 hirvijandissa ja ulkomaalaus tehtiin kesällä 2006. Ahti Seppänen suunnitteli seuralle viirin 1993. Sen pohjalta on tehty myös hiha- ja tarramerkki sekä seuran logo, jonka Ahti Seppänen suurensi oikeissa väreissään uudisosan seinälle 2006.

Logo

 

Riistanhoitoa

Hirville on alkuajoista lähtien viety nuolukiviä ja jäniksiä ja kanalintuja ruokittu. Pienpetoja seuran jäsenet ovat pyytäneet kiitettävän ahkerasti, nykyvuosina kettuja on ammuttu seuran mailta useita kymmeniä vuosittain esimerkiksi vuonna 2015-16 metsästyskauden saalis oli noin 30 kettua. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaiset riistalaskennat on suoritettu säännöllisesti perustamisvuodesta lähtien.

ketut markon koiralta

Perinteiseen riistanhoitoon on oman lisänsä tuonut metsäkauriiden ruokinta. Metsäkauriita ilmaantui seuran alueelle jo 70-luvun lopulla. Jo silloin Veikko Tolonen vei niille talvella heiniä ja säilörehua. 2000-luvun alkuvuosina kauriit levisivät koko Lapintien varteen. Suurin keskittymä 2000-luvun alkupuolella oli Leppälän seudulla. Sinne myös valmistettiin ensimmäinen ruokintakatos, joita oli Lapintien varressa kolme. Niiden avulla kauriille vietiin 2004 talviravinnoksi 1200 kg heiniä, 1200 kg kauroja ja 200 kg omenoita. Saman vuoden keväällä eläimiä oli 35 yksilöä.

Valtakunnallista näkyvyyttä kauriin ruokinta sai vuonna 2006. Kari Kemppaisen kuvaama ja televisiossa esitetty luontofilmi “Joonan kauriit (2005)”, jossa päähenkilönä esiintyi ansiokkaasti Joona Seppänen.

Vain neljä kaurista kaadettiin yhteisjahdeissa näinä vuosina ja saaliista laitettiin monipuolinen ateria seuran vuosikokouksen yhteydessä. Viime aikoina havaittujen eläinten määrä on laskenut. Metsäkauriin esiintyminen on kuitenkin laajenemassa pohjoiseen päin.

Kauriit Kuurtolassa nykyään

Nykytilanne on metsäkauriin kannalta huomattavasti vaikeampi. Metsäkauriskannat Kuurtolan alueella ovat hälyttävästi vähentyneet, mutta toisaalta ne ovat levinneet entistä laajemmalle Suomussalmea pieninä laumoina. Vanhoilla reviiripaikoilla metsätalous on ajanut kauriit ahtaalle ja ne hakeutuvat ruokintapaikkojen vähyyden takia pihapiireihinkin. Kuurtolalaisille soisikin malttia kauriiden metsästykseen.

 

Mukaelma Arvo Raappanan seuran 40 -vuotisjuhlahistoriikistä.